Joulupöytään halusin vähän välimerellistä ja etenkin katalonialaista fiilistä, muutamia herkkuja löytyi vielä viime hetkillä blogosfääreistäkin ja muutoin sitten ihan inspiraation varassa mentiin. Tämän vuoden joulumenu olikin ensimmäinen omani! Täältä tullaan elämä!
JOULUMENU 2009
limemarinoitu bataattiraaste
paprikoita valkosipulimajoneesissa
marinoitua munakoisoa
marinoitua zucchinia
keitettyä artisokkaa
mantelitäytteisiä oliiveja
oliiveja chilimarinadissa
savustettua tofua
punasipulihilloketta
inkiväärinen härkäpaputahna
kylmäsavulohta
tonnikalafileitä öljyssä
pieniä perunoita
salaattia kera idätettyjen linssien ja pinjansiemenien
piparipannacottaa ja luumukastiketta
"TURRON"-fudge
TURRON raakasuklaasta
cashewpipareita
cavaa ja pulloittain luomupunkkua
Siinähän niitä olikin. Valmina sellaisinaan ostettiin oliivit ja kalat torilta, tofu ekokaupasta. Torilta löytyi niin paljon herkullisen näköisiä kasviksia, että halusin niitä vain simppelisti marinadeissa. ZUCCHINISUIKALEET marinoituivat yön yli oliiviöljy-valkoviinietikka-timjamimarinadissa, ja tarjottiin raakana. MUNAKOISOVIIPALEIDEN päälle lurautin oliiviöljyä, suolaa ja piparimaustetta, yön jälkeen niitäkin yritettiin syödä raakana, mutteivät ihan toimineet. Pääsivät seuraavana päivänä pannulle.
BATAATTIRAASTE oli odottanut tekemistään siitä saakka, kun Yaelian sitä kokkasi. Kämpässämme ei ollut raastinta, joten pilkoimme raa'an bataatin pienenpieneksi, hukutimme limemehuun ja annoimme "kypsyä" jääkaapissa yön yli. Sekoitin aamulla hunajasta ja oliiviöljystä sille kastikkeen, mutta palaset olivat ilmeisesti vähän liian suuria, sillä lime ei ehkä ihan ollut kypsyttänyt niitä riittävästi. Käytin sitten vauhdikkaasti pannun kautta, herkkua tuli.
Uusi rakkaus puolestaan puhkesi ARTISOKKAA kohtaan, olen syönyt sitä vain purkista, mutta nyt halusin ostaa torilta tuoreen. Ensin piti vähän opiskella, miten sitä tulisi valmistaa. Halusin käyttää sen kokonaan, joten päädyin keittämään sen kokonaisena. Leikkasin ensin varren pois ja hukutin kiehuvaan veteen. Siellä se kypsyi, ja kokeilin välillä, joko lehdet napsahtavat irti. Kun alimmat irtosivat helposti, oli artisokka kypsää. Se tarjottiin sellaisenaan, lehtiä napsittiin irti ja laitettiin suuhun niin, että hampailla kaavittiin lehden pehmeä alaosa irti. Lehden kärjet ja yläpinta ovat kovia, niitä ei voi syödä. Voi miten hyviä ne olivat! Ohjeissa kehotettiin kastamaan myös vaikka voisulaan, sekin kai kävisi, tai jokin öljykastike, mutta kaiken muun öljyisen ruoan kanssa artisokan lehdet sellaisenaan olivat varsin raikkaita. Kun kaikki lehdet oli syöty (seuraavana päivänä), alta piti kaivaa vielä sydän. Sitä reunustaa "parta" eli ilmeisesti kasvin heteet tms. jotka maistuivat kitkeriltä, mutta niiden alta paljastui herkullinen sydän. AIJAI!
Olin jo Suomessa lähtiessä päättänyt, että haluan jouluna HÄRKÄPAPUTAHNAA. En halunnut millään tapaa riskeerata sitä, joten otin omat pavut mukaan, kun ne eivät juuri mitään laukussa painaneet. Perillä liotin ja keitin pari desiä härkäpapuja, muussasin kera lorauksen kookosöljyä (kannoin myös varmuuden vuoksi kotoa), yhden raa'an porkkanan, pitkän pätkän inkivääriä ja runsaan suolan. Meinasin syödä kaiken jo edellisenä iltana!
SAVUTOFU ostettiin ekokaupasta, se siivuttiin ihan raakana ja laitettiin nätisti. PAPRIKAT VALKOSIPULIMAJONEESISSA puolestaan syntyivät vahingossa siten, että olin alunperin suunnitellut "vain jotain valkosipuliöljymarinadia" kaikille kasviksille. Heitettiin siis sekoituskannuun törkeä määrä oliiviöljyä, varmaan viisi valkosipulinkynttä, hurja luraus valkoviinietikkaa, puolikkaan sitruunan mehu, suolaa ja sokeria. Vuokrakämpässämme oli aika pieni valikoima ruoanvalmistusvälineitä, puuttui mm. rakas ystäväni valkosipulinpuristin, joten ratkaisin asian siten, että surautetaan kaikki tasaiseksi sauvasekoittimella, jonka myöskin olin raahannut mukanani. No, majoneesiahan siitä tuli, eipä Johanna ennen moista ihmettä ollut tehnytkään. Sen verran tuhtia se myös oli, että laitettiin vain paprikat yön yli killumaan siinä. Oli muuten yksi joulupöydän onnistuneimmista!
Joulupöydän todellinen tähti oli kuitenkin viime hetkillä Pastanjauhajilta bongattu PUNASIPULIHILLOKE. MIKÄ HERKKU!! Se katosi pöydästä ensimmäisenä ja vaikuttaa tulleen jäädäkseen. NAM!
Jälkiruokapuolelle hain eniten inspiraatiota olinpaikastamme. Aluksi suunnitelmissa oli Crema Catalana, joka on paikallinen versio Creme Bruleesta. Jonkinlaista vanukasta halusin minäkin tehdä, modifioituna tietenkin. Meillä ei kuitenkaan ollut kämpässä uunia, joten kaikki oli tehtävä kahden liesilevyn varassa. Päädyin tekemään jonkinmoista PANNACOTTAA sitten, jouluisesti maustaen. Keitin vanukkaan parista kupillisesta mantelimaitoa, 1/3 kupillisesta maissitärkkelystä, hunajasta ja valmiista piparimausteesta (jonka olin ottanut mukaan). Kaadoin tarjoilukuppeihin ja laitoin yöksi jääkaappiin. Päälle valmistin kuivatuista luumuista ja mantelimaidosta surautettua kastiketta. Tuli hyvää! Kuvaa ei valitettavasti ole, kun ne vahingossa hävisivät muutaman muun mukana siirtojen yhdeydessä. Hurraa.
Yksi erityisen perinteinen jouluherkku Espanjassa ja etenkin Katalonian alueella on TURRÓN. Se on eräänlainen nougat, jonka pääjippo on kokonaiset mantelit hunajasta, sokerista ja kananmunan valkuaisista tehdyssä fudgessa. Turron-hyllyt notkuivat kaupassa ja torilla mitä erikoisimmista versioista siitä, ja ihmisiä parveili ympärillä senkin edestä. Minä halusin myös jouluuni turroneita, no eikun itse tekemään jonkunlainen versio niistä. Tutkin erilaisia nougat- ja fudgeohjeita, ja pallottelin vaihtoehtoja kiertää kananmunan käyttö. En ole koskaan keitellyt kinuskeja tai mitään, mutta ajattelin, kai se nyt jotenkin fiiliksellä onnistuu. Oppia otin eniten ehkä Yaelianin fudgekokeilusta. Minkäänlaista reseptiä ei tähän ole nyt tarjota, muistan vain että keitin ensin ehkä pari desiä sokeria kookos-oliiviöljyseoksessa, sitten lisäsin hunajaa runsaasti, vähän raastettua appelsiininkuorta, sitten ehkä kupillisen mantelimaitoa, ja keittelin keittelin keittelin. Ainakin puoli tuntia, se siinä vaahtosi ja hissukseen sakeni, testasin välillä tipauttamalla pienen määrän kylmään veteen, ja lopulta nämä tipat alkoivat jähmettymään. Lopuksi lisäsin joukkoon runsaasti manteleita, ja kaadoin leivinpaperilla vuorattuun rasiaan. Annoin jäähtyä huoneenlämmössä ja siirsin lopulta pakastimeen jähmettymään. Kovin pehmeää siitä tuli, ja helpointa se oli leikata oikein kylmänä. Uskomatonta kyllä, mitä herkullisinta se oli ja onnistunutta, salaisuus lienee mantelimaidossa ja hunajassa.
Tein myös TURRÓN-FIILIKSELLÄ RAAKASUKLAATA, jonka perustaikinaan tuli kokonaisia manteleita ja raastettua appelsiininkuorta. Kuvia ei näistäkään ole, hävisivät pannacottakuvien kanssa.
Iltanapsittaviksi glögin kanssa toin jo Suomessa tehtyjä CASHEWPIPAREITA, nekin opittu Appelsiineja ja hunajaa -blogista. Kiitos Yaelian! :) Ulkonäkö on vähän röpelöinen, käytin kaulitsemisessa apuna vähän kookosjauhoja. Sopivat kyllä mukaan oikein hyvin!
Barcelonaan palataan ehkä vielä hitusen tulevissa postauksissa, nyt kuitenkin on joulu saatu pois alta ja aika ryhtyä juhlimaan vuoden vaihtumista!
RAKKAUTTA, TERVEYTTÄ JA HERKKUJA
VUODELLE 2010 !
Tekstit
